Hyvästit Murulle

 Muru haettiin meille kesällä 2008. Emäntä pyydysti sen vanhasta navetasta, jossa kesäasukkaan kanilauma oli "hieman" hallitsemattomasti lisääntynyt. Muru oli tullessaan likaisen ruskeankirjava, mutta paljastuikin lumivalkoiseksi albinoksi. Tutustuminen Sohvin kuoltua leskeksi jääneeseen Mörköön sujui hyvin. Mörkö istui kuljetuskopassa syömässä voikukkia. Muru ryntäsi koppaan Mörön taakse, jolloin Mörkö lopetti lehden jauhamisen. Sitten se jatkoi syömistä, ja yhdessä kanit elivät aina Mörön kuolemaan asti.

Jonkun aikaa Muru, Pomppu ja Pete elivät sopuisana laumana. Peten kuoleman jälkeen tytöt ajautuivat rajuun tappeluun, jonka jälkeen Muru ja Pomppu pidettiin erillään.

Kesän aikana Murun kunto pikkuhiljaa heikkeni. Se laihtui niin että mahtava kaulapussi hävisi melkein kokonaan. Viimeisinä viikkoina takapäästä hävisivät voimat, ja viimeisenä päivänä etujalatkaan eivät edes maton päällä oikein enää pitäneet. Viimeisenä iltana se jaksoi vielä mutustella voikukanlehtiä ja leipää. Varhain seuraavana aamuna se lähti Peten ja muiden kaniystävien luokse pilvenreunalle.