torstai 23. lokakuuta 2014

Kunhan näistä päästään eroon niin lisää kaneja ei tule! Niinpä...
Mutta kun Pomppu näyttää NIIN yksinäiseltä. Pikkumiehen lempipuuhaa on kanien syöttäminen. Voisiko viidentoista vuoden kaninpidon jälkeen olla ilman kaneja? Jotain piristystä tarvittaisiin tähän synkeään syksyyn... Siispä sunnuntaiajelulta lähti mukaan herra Jänö!


Jänö pääsi eroon palleistaan, ja kuukauden päästä kokeillaan miten yhteiselo Pompun kanssa sujuu. Mainio pikku otus on tämä Jänö! :)

perjantai 19. syyskuuta 2014

Hyvästit Murulle

 Muru haettiin meille kesällä 2008. Emäntä pyydysti sen vanhasta navetasta, jossa kesäasukkaan kanilauma oli "hieman" hallitsemattomasti lisääntynyt. Muru oli tullessaan likaisen ruskeankirjava, mutta paljastuikin lumivalkoiseksi albinoksi. Tutustuminen Sohvin kuoltua leskeksi jääneeseen Mörköön sujui hyvin. Mörkö istui kuljetuskopassa syömässä voikukkia. Muru ryntäsi koppaan Mörön taakse, jolloin Mörkö lopetti lehden jauhamisen. Sitten se jatkoi syömistä, ja yhdessä kanit elivät aina Mörön kuolemaan asti.

Jonkun aikaa Muru, Pomppu ja Pete elivät sopuisana laumana. Peten kuoleman jälkeen tytöt ajautuivat rajuun tappeluun, jonka jälkeen Muru ja Pomppu pidettiin erillään.

Kesän aikana Murun kunto pikkuhiljaa heikkeni. Se laihtui niin että mahtava kaulapussi hävisi melkein kokonaan. Viimeisinä viikkoina takapäästä hävisivät voimat, ja viimeisenä päivänä etujalatkaan eivät edes maton päällä oikein enää pitäneet. Viimeisenä iltana se jaksoi vielä mutustella voikukanlehtiä ja leipää. Varhain seuraavana aamuna se lähti Peten ja muiden kaniystävien luokse pilvenreunalle.


torstai 18. syyskuuta 2014

Ihana Mesikämmen

Kesän mukavimpia muistoja on Mesikämmenen eli Keten vierailu. Oli ihanaa nähdä miten hieno ja onnellinen koira pikku Mesikämmenestä on kasvanut! Kete nuuski sisällä kaikki paikat todella tarkkaan, mitä ei normaalisti tee kylässä olessaan. Myöskään komea koivennosto tuvan ovenpieleen ei kuulu tavallisiin tapoihin! :D Selvästi Kete siis muisti lapsuudenkotinsa.


Kete aloitti vierailun omatoimisilla lammaspaimennusharjoituksilla... Se paimensi haukkumalla, ja kiersi lampaiden ympärillä. Kete pysyi rauhallisena, aivan lopuksi intoutui hetken aikaa juoksemaan yhden lampaan kanssa puukasaa ympäri. Silloinkin tuli kutsuttaessa pois.

 Kovahermoiset lampaat eivät menosta paljoa hätkähtäneet. Matilda puisteli päätään siihen malliin että täältä pesee jos räksytät vähän lähempää!
 Keten urhoollinen "pikkuveli" Nuka oli hengessä mukana, kunnes sai tällin sähkölangasta. Sen jälkeen se istui hiljaa yleisön joukossa.
 Kete on hyvin samantyyppinen kuin Ruska, hoikka ja korkea. Luonnekin on kovin samanlainen, ystävällinen ja touhukas. Kotiväen mukaan ei ensimmäisen vuotensa aikana ollut pahemmin paikallaan... Tutulta kuulostaa!
"Olisi hauskaa riehua, jos ei jännittäisi niin paljon!" tuumii Ruska. Lopulta sisaruksilla oli ihan kivat leikit, ja Nukan kanssa jopa reviteltiin. Kaatosade ja joka suuntaan säntäävät koirat vähän vaikeuttivat kuvien ottoa. Taaskan äänet eivät valitettavasti välity, meteli oli korviahuumaava kun meidän tytöt ilmoittivat että MEIDÄN pihassa on vieraita koiria!!
 Kumpi olikaan kumpi...?

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Ikäviä uutisia juustopentujen isästä

Juustopentujen isäkoira Piehka on saanut nyt yhdeksän vuoden iässä kolme epileptistyyppistä kohtausta. Kaksi ensimmäistä kohtausta tuli teepuuöljyä sisältäneen turkinhoitoaineen käytön jälkeen. Juuri kun ehdittiin huokaista helpotuksesta, että kohtaukset taisivat liittyä siihen, tuli uusi kohtaus usean oireettoman kuukauden jälkeen. Nyt Piehka on tutkittu (veri- ja virtsanäytteet, magneettikuva), ja mitään selittävää syytä ei ole löytynyt. Diagnoosina on, sukurasite huomioiden, epätyypillisen myöhään todettu idiopaattinen epilepsia.
Pentuhaaveet ovat nyt Ruskan ja muiden sisarusten osalta haudattu. Aloittelevalle kasvattajalle tällainen on kova säikäys, yrittäähän sitä miettiä parhaan mahdollisen yhdistelmän pentuetta suunnitellessaan. Piehkan lähisuku kuitenkin on ollut tiettävästi terve, ja Piehka itsekin tähän yhdeksän vuoden ikään asti. Toivotaan että ihana Piehka ja pentunsa saavat kuitenkin elää hyvää koiranelämää.

Lisää tietoa epilepsiasta esim. 
http://www.aisti.info/fin/neurologia/epilepsia.html
http://www.lappalaiskoirat.fi/?id=jalostus/epi_slk


 BÄÄ BÄÄ!

 Vuosien haave toteutui kun helatorstaina haimme kotiin kolme lammasta.
Keväällä 2013 syntyneet uuhet ovat nimeltään Frida, Valma ja Matilda.

 Vaalea Frida on äärettömän kesy, oikea sylilammas. Sorkkia on saanut leikata ilman kiinnipitämistä, ja tuntuu oikein nauttivan silityksistä. Takana oleva Matilda on kaikista arin.
Valma on vähän Matildaa rohkeampi (tai ahneempi), mutta silittäminen on sillekin liikaa.  Koirille lampaiden tulo oli aikamoinen järkytys. Urhoollisesti paimenet yrittivät polvet tutisten haukkua aidan takaa koiriin tottuneille lampaille. Lampaat ovat hyvin kiinnostuneita koirista, tulevat aidan läpi nuuskimaan. Viikossa tilanne rauhoittui niin että laitumen ohi päästiin pienillä haukkumisilla. Nyt lampaiden oltua reilun kuukauden koirat ja lampaat ovat jo ihan kavereita. Kaikki koirat ovat vuorollaan yllätetty lammaslaitumelta seikkailemasta... Ovat lähinnä etsineet papanoita, ja lampaat ovat seuranneet koirien perässä. 
 Innokas pikku lampuri auttaa! Esimerkiksi juuri vaihdettuun veteen pitää äkkiä käydä mättämässä rukkasen täydeltä multaa ja kiviä... Aina kun puhutaan lampaista kuulu huuto BÄÄ BÄÄ! :D
"Vettä, vettä!"

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

 Alkukesän kuulumisia


Ensimmäisistä helteistä on selvitty, onneksi ihana kylmyys hellii meitä tämän viikon ajan!

Ruska tutkii, onko Nipsu jo pyörtynyt lämpöhalvauksen takia.
Koirat hakeutuivat varjoon. Yöt olivat yhtä läähätystä, kun sisällä alkoi olla sama lähemmäs +30 astetta kuin ulkonakin.
 Kanit pääsivät vuorotellen ulkoilemaan syöttöhäkkiin. Pomppu oli heti kuin kotonaan ja ahmi voikukkia. Murua on hoidettu intiimialueen paiseiden takia parin viikon ajan, toivotaan että vaiva asettuu.


Innokas pikku kaninhoitaja ei ole antanut työtapaturmien (Murun hampaankuvat sormessa...) lannistaa. Murun ja Pompun hoitaminen, häkkien siivous ja leipien syöttäminen ovat edelleen mieluisinta puuhaa.
Lopuksi vielä vihje tulevista perheenjäsenistä!